Välillä yrittäjä kohtaa kiperiä ja yllättäviäkin tapauksia, jolloin juristista on suuri apu. Mutta mitä nämä tapaukset voivat esimerkiksi olla, ja missä kohtaa lakimieheen kannattaisi ottaa yhteyttä?
Lakimiehestä on yrittäjälle hyötyä jo yrityksen perustamisvaiheessa
Lakimiestä kannattaa konsultoida ensimmäisen kerran jo silloin, kun yritystoimintaa ja yrityksen perustamista vasta suunnitellaan. Valitettavan yleistä on, että päädytään esimerkiksi perustamaan osakeyhtiö yhdessä jonkun kaverin tai tutun kanssa ja paperille ei kirjata mitään sopimusta siitä, miten toimintaa olisi tarkoitus pyörittää tai millä ehdoin jompikumpi voi osakkuudesta irtautua. Käytännössähän yksityisen osakeyhtiön osakkuus ilman osakassopimusta on kuin ”ikuinen avioliitto” – osakkeille ei ole likvidejä markkinoita ja riitatilanteessa näkemykset osakkeiden lunastamisesta puolin ja toisin ovat valtameren mittaisen etäisyyden päässä toisistaan.
Osakassopimuksen ei tarvitse olla mitenkään pitkä ja monimutkainen. Useimmiten riittää se, että sopimuksessa sovitaan periaatteet palkanmaksulle, yhtiön mahdolliselle lisärahoitustarpeelle sekä menettelytavoista siinä tapauksessa, että joku osakkaista haluaa irtautua yhtiöstä tai toiset osakkaat ovat sitä mieltä, että jonkun on lähdettävä.
Ennakoi konsultoimalla juristia jo ennen kuin lakisoppa on sylissä
Oman kokemukseni mukaan liian moni yrittäjä kääntyy juristin puoleen vasta siinä vaiheessa, kun sotku on jo sylissä. On saatu haaste tiedoksi johonkin riitaantuneeseen asiaan liittyen tai ollaan itse siinä tilanteessa, että olisi harkittava haastehakemuksen jättämistä.
Useimmiten oikeudellisen avun tarjoaminen ensimmäisen kerran vasta tässä vaiheessa on paitsi kallista myös lopputulokseltaan epävarmaa, koska ns. perustus (eli esimerkiksi sopimus) on heikolla ja epäselvällä pohjalla.
Vältä työsuhderiskejä yksityiskohtaisella työsopimuksella
Monesti kuulee väitettävän, että työntekijän palkkaaminen olisi yrittäjälle iso riski ja irtisanominen vielä suurempi riski. Useimmiten kyse on kuitenkin siitä, ettei työntekijän kanssa solmittavan työsopimuksen sisältöön kiinnitetä juurikaan huomiota.
Samoin irtisanomistilanteessa ei toisaalta tunneta työoikeudellista normistoa ja toisaalta ei ole kiinnitetty huomiota irtisanomismenettelyn prosessiin. Tämä johtaa siihen, että työnantaja on oikeudenkäyntiä koskevan todistustaakan johdosta heikossa asemassa, koska irtisanomista ei kyetä puolustamaan järjestelmällisellä näytöllä.
Artikkelin kirjoittaja Sami Leinonen toimii Talousjuristit Oy:ssä osakkaana ja on avustanut pk-sektorin yrityksiä ja yrittäjiä yli 10 vuoden ajan erilaisiin sopimuksiin ja sopimusriskeihin liittyvissä asioissa. Talousjuristit auttaa ihan tavallisia yrityksiä liiketoimintaan liittyvien haasteiden parissa. Juridiikan tuntemuksen lisäksi heillä on olennaista kokemusta liike-elämästä ja bisneksen tekemisestä.
Kaipaatko apua päivittäisen sopimushallinnan kanssa, kuten esimerkiksi asiakirjapohjien laadinnassa? Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten voisimme olla avuksi!